Käytiin eilen Ilmajoella ihastelemassa Lissun ja Villen ihanaa prinsessaa ja voi kuinka olikaan soma. Meillä oli koko lauma mukana ja se oli Jolyn pitkä matka sitten kotimatkan jälkeen, kun meille kotiutui. Joly ei enää voi pahoin autossa laisinkaan vaan on erittäin reipas matkustaja ja hienosti hoitaa tarpeensa aina kun pidämme levähdys hetken. Reippaasti Joly tepasteli myös Lissun ja Villen luona. Mukava ja mutkaton kanssa matkustaja Jolykin siis on ja hyvä niin, koska liikumme paljon.

Vauva vierailun jälkeen meniin Akan kanssa Heidin, Hempukan ja Meten kanssa tokoilemaan. Katselin Heidin ja Hempukan menoa, joka olikin hienoa menoa! Heidi on tainnut jämähtää paikalle polkemaan eikä meinaa uskaltaa mennä eteenpäin Hempukan kanssa. Hienolta ja valmiilta parivaljakko kyllä näyttää, joten kohti uusia tuulia Heidi ja Hempukka!!! Ja muistakaa leikkiä paljon ja osta Heidi Hempukalle kunnon patukka!!!

Minä puolestani esittelin Heidille minun ja Akan tottista ja leikkiä. Tein kaksi eri sessiota, koska ensimmäinen oli minulta hieman epävarmaa ja haparoivaa ja tein kuulemma vasemmat käännökset huonosti. En ollut tarpeeksi napakka vaan käännökset oli kaari. Oikea käännös ja täyskäännös oikealle sujui kivasti. Akka myös seurasi todella hienosti, kun en edes huomannut, että kentän reunalle oli puskasta saapanut outo koirakko. Seuruutin Akkaa suoraa paria vastaan, mutta Akka ei hidastanut eikä kontaktiaan tiputtanut vaan seurasi hienosti mukana!
Toisella sessiolla sain vasemmat käännökset hienosti tehtyä. Heidin komennti oli, että Akka näyttää nyt paketilta, joka on kasassa. Kiva oli kuulla tämä! Nyt vain pitää itse yrittää rentoutua jatodellakin luottaa, että tämä onnistuu ja on ollut hyvästä Akalle ja minulle itsellenikin.
Nyt rupean suunnittelemaan treenit siten, että myös me edistytään eikä jäädä paikallemme junnaamaan. Uskon, etä kerta kerran jälkeen minulle tulee vain varmuutta enemmän, koska Akka on mukana hommassa!

Loppuun vielä leikin Akan kanssa, joka myös sujui mukavasti.

Eiköhän tämä tästä..... Nyt yritän tehdä töitä itseni kanssa sen eteen, että en yhtään epäröi mitään vaan keskityn itse tekemiseen luottaen itseeni ja Akkaan!

Eerika halusi vielä Heidille esitellä vauhtiluoksetulon Jolyn kanssa ja mainiostihan luoksetulo sujuikin. Sekä maahanmenoja, jotka Joly on oppinut melko vauhdilla tekemään.

Kiitos vain taas kaikille! Mäkelän perheelle suuret kiitokset leikkimökistä minkä Siiri sai. Se oli aivan huippua, että Ville Siirille on mökin rakentanut, ei sanat riitä sitä kiitollisuutta kertomaan!
Heidille kiitokset koiruuksista. Kyllähän nuo meitin räkänokatkin todellakin alkaa toimia, kun vain itsekkin siihen uskomme!

Aluksi Niihaman kentälle tottistelemaan. Alkuun katselin BH-kurssilaisten leikkiä, mitä Jani Kuittinen koirakoitten kanssa puuhasteli. Kurssin loputtua Jani suostui ottamaan myös minun ja Akan koetukseen. Jani seurasi minun ja Akan leikkiä vierestä ja antoi hyvin vinkkiä.
Leikin alkuun pitää saada jännitettä, joka tulee "kumpi kerkeää lelulle ensiksi" leikillä. Lelu on maassa, jota potkin eteenpäin pitäen Akkaa pannasta kiinni, niin ettei Akka sitä lelua saa napattua. Sitten siinä härkin, jonka jälkeen nappaan lelun itselle ja alan saalistuttamaan alhaalta, jonka jälkeen päästän puremaan kiinni, jonka jälkeen sitten taas nostan pikkuhiljaa ylös. Tämän jälkeen tuntuman saatua omiin käsiini annan myöden ja annan voittaa. Nyt vahvistaa Aksulaisen voittoa kunnolla, kun tuntuma on tullut. Muuten saan saalistuttaa sekä nostaa ylös ja liikutella koiraa. Myös irti komennon voin ottaa jo käyttöön, koska Akka ihan hyvin pitää kiinni. Irti komennon jälkeen leikki alkaa uudelleen alusta samalla kaavalla. Pitää muistaa oma keho, ettei jyrää koiraa, vaan yrittää käsiliikkein leikkiä koiran kanssa.
Leikkiä voin tehdä aina ennen varsinaista tottissessiota ja myöhemmin vaikka tottissession jälkeenkin, kun Akan turnauskestävyys alkaa riittää.
Akka syttyikin leikkiin ihan kivasti, jota hieman ihmettelinkin, kun ympärillä kuitenkin oli ihmisiä, jotka vierestä seurasi. Tällä kerralla huomasin, että en itsekkään enää oikeastaan niin piittaa, että ketä siinä vieressä on päälistelemässä, että pääasia on se, että minä ja Akka saadaan opetuksesta hyöty irti. Kuitenkin, kun touhaa koiran kanssa ja samaan aikaan yrittää kuunnella vinkit ja opit vastaan, niin ei siinä kerkeä ajattelemaan enää ketä ympärillä seisoo!!!

Kiitos Janille ihan hirmuisesti, että meidät otti. Aina sitä oppii uutta ja kaikki kannattaa. Mä luulen, että näillä eväillä lähdetään leikkiä työstämään taas uusilla eväillä eteenpäin.
Leikit siis jatkuu kotona, että kentällä

Leikkisession jälkeen Akka oli hetkisen autossa huililla, jonka jälkeen otin kettariseuraamista. Tein käännöksiä sekä temmon vaihteluita, jotka nyt ihan sujuikin. Paikka oli hyvä, mutta perusasento oli vino (poikitti) kertaalleen sen korjasin, josta kehut. Tämän jälkeen vinous hieman hävisi. Mutta nyt ihan rupes jännittämään, että nytkö Aksulainen alkaa vinottamaan. Pitää ottaa nyt kotosalla sivulletuloja naksulla, että asia muistuu, että miten siinä perusasennossa oltiinkaan.... Vire oli nyt hyvä!

Katsastin tänään treenikamujeni Marikan ja Jurrin menoa ja täytyy sanoa, että WAU! Ne meni tosi hienosti tänään, oli aivan upeaa katsottavaa!!! On se vaan ihanaa, kun alkaa meitin koissulit kehittyä tälläkin saralla. Me ollaan kyllä tekniikka opetettu koirillemme opetettu melko hienosti, kun paikat on niin buenot

Tästä lähdin hakuilemaan meidän uusien ryhmäläistemme kanssa. Meidän haku ryhmä on kasvanut kahdella koirakolla. Hienosti heidän koissulit menikin, vaikka tuuli ei kyllä meille nyt armollinen ollutkaan.
Akalle otin 4 valmista maalimiestä. Ykkönen meni superisti, mutta muilla Akka hieman joutui hajua hakemaan, mutta löytyihän se haju sieltä, kun aikansa haisteli.

Ollaan me melkoinen räpellyspari Akan kanssa.

Kun tytöt meni jalkapallo peliin niin minä ja Akka mentiin esineruutua ottamaan. Tänään tein kolme eri kertaa ja mielikuvin, että vietiin Aksulaisen kanssa lelu yhdessä ja laitoin hakemaan tallaamattomalla alueella. Vasta kolmas kerta miellytti minua, johon olikin hyvä lopettaa. Akka juoksi esineen luokse hienosti ja paikansi esineen tosi hienosti ja nosti esineen napakasti ja yhtä lujaa toi minulle!! Jesh, hienosti meni. Mutta niitä kahta kertaa ennempää, en nyt sitten jaksa edes kommentoida. Pitää ajatella niitä onnistumisia!!!
Ja kiitos Heidille, joka valoi muhun eilen uskoa ja tarmoa jatkaa eteenpäin Akan kanssa. Ei tästä tulisi mitään ilman Heidiäkään!

Kotipihassa frisbii leikkiä ennen pientä tokosessiota. Otin seuraamista ilman kettaria (kotipihassa, kun seuraaminen onnistuu) sekä otin jääviä ennen iltaruokaa, jotka olikin hitaita. Mutta emme nyt olekkaan niitä niin tahkonnut, joten syynä ehkä tämä. Täytyy siis ruveta puurtamaan, että saataisiin nopeutta ja varmuutta peliin. Nyt on myös istuminen mukana täydessä tehossa.

Tänään ilmoitin Aksulaisen pikästä aikaa näyttelyyn! Ohhoh! Tuo karva, kun nyt on hyvässä kuosissa. Kohta tulee juoksu, jonka jälkeen Aksulainen onkin taas kalju, joten nyt on hyvä viedä.

Akan kanssa ollaan tehty ketjukaulaimen kanssa tottista. Hyvin vähän on tarvinnut pakotetta antaa, koska Akan vire ja fiilis on ollut hyvä tottista kohtaan nyt. Maanantaina tuli pieni taantuma enkä minä osannutkaan antaa pakotetta ollenkaan. Toiselle sessiolle olin itsekkin vähän ryhdikkäämpi ja heti alkuun otin homman haltuuni enkä antanut Aksulle mahdollisuutta laamailuun. No Akka ei laamaillut eikä häiriötääkään ottanut, mutta vire ei nyt kuitenkaan ollut mikään paras mitä olisin odottanut. Mutta parempaan suuntaan kuitenkin olemme menossa ja uskon ja toivon, että tästä saadaan tottikseen apua. YRitän nyt osata vain itse ohjata koiraa ja oppia säännöstelemään tottikset meille sopivaksi.
Kotosalla ollaan leikitty ja hiottu tekniikkaa namilla. Seisomia olen tehnyt puhtaasti tarjoamalla ja naksutin on käytössä jälleen.

Hakuilut sujuu entiseen malliin. Tässä ollaan hakuiltu kahteen kertaan ja viimeisin oli uudessa paikassa taas jälleen ja kovassa helteessä. On hieno huomata ettei helle ja uudet paiakt vaikuta Akkaan. Rullat edelleen tekemättä, mutta nyt jopa sain ostettua vanun rullien täytteeksi, joten jospa tällä viikolla rullat saisin tehtyä... Riippuu tietysti mikä tilanne perheessä on, että kerkeääkö äiti ompelukonetta käyttämään!

Viestitelty ei olla yhtään, joten siitä ei kommentoitavaa. Eikä jälkeäkään tallottu.

Ollaan otettu pariin kertaan esineruutua ja huoh, mikä suo sekin on. Olen huomannut, että mielikuvien avulla Akka esineet hienosti nappaa ja tuo mun luokse. Näillä siis mennään jonkun aikaa eteenpäin.

Akka on saanut myös uuden kaverin
Sarille ja Mikalle matkasi Turusta bc Kurt! Onkin melkoinen kaveri  
Pentuja nyt siis pisaa!!! Jolylla ja Kurtilla natsasi välittömästi yhteen, joten on kiva kun pennuilla on toisistaan kaverit.
Onnea Sari ja Mika uuden perheenjäsenen kanssa!

Eerika ja Joly aloitti maanantaina tavesissa tokoilut. Ja voi miten hienosti penne jo tarjoaa kontaktia. Luoksetulokin on hieno!
Meillä onneksi onkin tavesissa ihan mielettömän super hyper hyvä tokoryhmä, missä Eerika ja Joly varmasti oppii.
Kotona Eerika ja Joly touhuaa niin paljon kaikenlaista, että välillä pitää topuutella.
Joly matkustaa meidän kanssa edelleen paikasta toiseen. Oli meidän kanssa kampaamossa, kun tyttöjen hiukset leikattiin. Ei tuo kakara mitään kummaksu. Mulla meinas mennä vaan hermot, kun yritti hyökkiä lattialla oleviin irtohiuksiin, kun Eerika istui tuolilla kammattavana.
Joly ei paljoa hauku. Kissoille ja moplle kyllä hyvä haukku irtoaa
Kauppojen parkkipaikallakin Joly on tepastellut, eikä kyllä ihmettele sielläkään mitään, vaikka isot kärryt kolajaa ja liukuovet heiluu.
Eilen oltiin Sarin ja Mikan luona pentutreffeillä ja Kurt ja Joly saikin leikkiä keskenään sydämensä kyllyydestä saakka. Sarin äiti tykkäsi Jolya pitää sylivauvanaan.

Tänään sitten alkoi Eerikalla nuorten agilityleiri. Talvella ilmoitin Eerikan ja Akan leirille, mutta kun tuossa keskusteltiin asiasta niin ajateltiin, että josko Jolyn kanssa Eerika menisikin. Noh, tänään sitten mentiin koko remmi sinne kahden koiran kera. Keskusteltiin vastaavan kouluttajan kanssa aiheesta ja päädyttiin yhteistuumin siihen, että Eerika menee Jolyn kanssa. Ihan pennun mukaan. Hienosti Eerika ja Joly menikin. 29 osallistujaa ja todella reipas parivaljakko oli. Joly ei vierastanut mitään eikä ketään. Iloa ja riemua riitti. Hienosti sujui putki, puomi, kepit ja esteet oli ihan maantasalla, joten pientä tuntumaa tuli myös esteihin. A-este jäi väliin ja ohjaaja sanoikin, että seuraavalla kerralla laitetaan A-este loivaksi tai ihan kokonaan maantasalle. On olemassa myös joitain harjoituskappaleita joissa myös voi saada tuntumaa. Ei siis mitään hullua agilityä vaan ihan pennun mukaan iloista tutustumista ja yhdessä hauskaa Eerikan kanssa pitäen. Eerika välillä juotti ja sylissä rauhoitteli pikku kaveriaan.
Leiri kestää koko kesäkuun aina maanantaisin ja keskiviikkoisin 9.00-11.00. 29.6. on sitten edessä möllikisat leiriläisten kesken
Täytyy sanoa, että agility ainesta parivaljakossa on! Ja Joly oli niin innoissaan, että ihan varmasti Eerikan pitää pikkuista toppuutella tulevaisuudessa, ettei vauhti ihan hirmuiseksi pääse. Onhan kyseessä kuitenkin vielä niin pieni tirpuinen. Ja haluaahan kaikki, että pikku Joly säilyy ehjänä. Positiivisa kokemuksia asiasta ollaan hakemassa!

Nyt toivottavasti pääsen blogittamaan taas hieman aktiivisemmin..... Mutta, se jää nähtäväksi kuinka käy.

Treeni iloa ja kesän riemua kaikille!

Viime perjantaisesta syvään kuoppaan kaatumisesta sitä taas yritetään räpistellä pinnalle....

Mistä tämä kaikki oikein lähti... Hmm...
Akkaa on väliin verrattu erääseen toiseen mustaan belkkariin, mikä kuulemma on ollut saman kaltainen kuin Akka. Eli tästä mielenkiinnostuneena olen höpöttänyt Sarille, että haluan tavata tämän koiran livenä ohjaajineen.
Viime maanantaina tämä sitten onnistui. Tapasin Minnan ja Vimman. Aluksi Minna näytti heidän tottistaan (tosin eivät olleet tottista tehnyt 2 vuoteen). Mutta tottis säväytti minua ja melkein masennuin, kun sanoin Sarille, että en näe mitään Akkamaista tuossa Vimmassa.
Sari rauhoitteli ja sanoi, että Vimma on 10 v nyt, mutta miten tuohon on tultu???? Siinä se pointti...

Sitten oli vuorossa minun ja Akan taidon näyte Minnalle. Joo ja tuomiokseni sain juuri sen mitä se onkin. Tulee ja tekee joo, mutta siitä puuttuu se jokin. Perusosaaminen Akalla hyvä. Oli muuten hienoa ottaa moinen kohteliaisuus vastaan, että olen peruskouluttanut koirani hyvin! Nyt vain pitäisi saada sitä hommaa kasaan silleesti, että kun hommiin ryhdytään, niin siinä olisi jonkinlainen työmoraali päällä! Tuskin tätäkään systeemiä ei olisi suotu, jos olisin tyytyväinen tottikseemme, mutta kun minä en ole ollut tottikseen tyytyväinen, niin olemme lähtenyt hakemaan apua asiaan ja työstämään asiaa.

Minnalta tulikin sitten ihan erilainen katsontakanta mitä minulla on ollut. Olenhan kouluttanut Akkaa pehmeästi ja positiivisin menetelmin. Joka on erittäin hyvä asia, koska näin olen saanut Akalle puhtaat ja siistit liikkeet, oikeat paikat jne.... eli tekniikan Akka osaa erittäin siististi. Ja Akka on saanut olla pentu ja kakara. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen, että Akka on aikuinen ja pitäisi jo se työmoraalikin olla sitä luokkaa. Akkahan tekee vähä silloin kuin huvittaa täysillä, mutta jos aina ei huvita, niin silloin ei oo pakko tehdä täysillä, vaan asiaa voi tehdä myös puolivireessä.

Ja pakosta puheen ollen. Puhuttiinkin pakotteesta paljon tuona iltana. Myös Koivusen Ari antoi kommentin ja sanoi, että kun minulla ja Akalla on jo hyvä suhde, niin siitä se entisestään paranee. Jos suohon mennän yhdessä, niin sieltä myös yhdessä noustaan. Asia tehdään siististi ja reilusti koiraa kohtaan. Laamailua ei saalita, vaan pitää tehdä työtä, kun ohjaaja näin määrää. Tavallaan lamailuun ei ole sijaa, kun tehdään töitä. Ja kun tehdään töitä se tehdään kunnolla!
Minna kyseli hyvin tarkkaa kaikki mahdolliset taustat meistä koto-oloista lähtien jne.... Eli otti selvän miten ollaan arjessa eletty ja miten muualla. Näin Minnakin sai käsitystä meistä ja Akasta.
Mietin asiaa hetkisen, koska olin jo päättänyt, että pakotetta kokeillaan Akkaan. Koska haluan tietää, että onko siitä Akalle hyötyä ja vastaako se siihen oikealla tavalla. Pelkona kuitenkin, että Akka pieni lutunen menee rikki. Toisella kun ei kettaria kaulassa ole ollut, kuin näyttelykaulaimen muodosa.
Minna myös pohjusti minua hyvin tähän tilanteeseen kertoi mitä tuleman pitää ja mitä tehdään ja kuinka. Minnalla oli ohjat ja luotin häneen täysin! Joten annoin Akan hänelle.
Minna näytti ja teki pakotteet Akalle. Minä ja Sari rinta rinnan siinä sivussa katselimme.
Akka oli reppana, kun se asiaan keskittyi niin kovin, että tekee varmasti oikein. Häntäkään ei toisella heilunut kun joutui keskittymään. Minna toimi varmasti, mutta vielä varmemmin tuli Akalle kehut ja hyväksyntä. Asiassa pitää olla niin pirun tarkka, että ajoittaa pakotteen juuri oikeaan aikaan ja kehut koira saa heti. Onneksi mulla on kädestä pitäen näyttäjä, että toimin oikein. Koska tätä en olisi osannut tehdä millään muotoa yksin kokemattomana.

Kun Minna oli tehnyt alkutyöt huolellisesti niin kyllä minun oli helppo jatkaa. Akka tiesi jo mitä homma pitää sisällään. Ja täytyy sanoa, että ei Akka laamaillut. Loppuun Akka sai hirmuisen määrän rapsutuksia, haleja, pusuja ja herkku ruokaa! Ja sitten pääsi vielä ihan lopuksi leikkimään Zorron, Robbanin ja Vimman kanssa.

Mitä mieltä tästä nyt sitten olen.
Haluan aina, että asiat tehdään koiralle edunmukaisesti ja reilusti. Tässä ehkä nyt vain laitettiin asia erittäin mustavalkoiseksi. Näin ei toimita vaan näin toimitaan.
Mietin toki, että kestääkö Akka vai meneekö rikki ja miten eteenpäin ja ja ja ja.......
Mutta aikahan tuon vain näyttää mitä tuleman pitää.
Tämä ensimmäinen kertkin kuitenkin teki jo vaikutuksen ja eroa tuli, joten toivotaan että toivoa on.

Minna painotti erittäin tarkasti sitä, että tätä tällaista ei voi tehdä sellaiselle koiralle, jota ei ole peruskoulutettu. Koiran täytyy tietää mitä siltä halutaan ja sen täytyy osata jutut, että sitä voidaan pakottaa. Jos pakotteita menee antamaan koiralle, jolla ei perusosaamistakaan ole, niin tällöin koirasta saadaan epävarma, joka ei tietenkään ole toivottu lopputulos.
Akkaa on erittäin helppo pakottaa, kun Akka tietää mitä siltä halutaan.

Kerron lisää taas tuonnempana!